Kilometrikorvauksen laskeminen työajoista on helppoa, kun ajopäiväkirja on kunnossa: lasketaan vuoden työajokilometrit ja kerrotaan ne Verohallinnon vahvistamalla kilometrikohtaisella summalla. Vuonna 2026 oman auton verovapaa kilometrikorvaus on 0,55 € kilometriltä. Artikkeli on tarkoitettu palkansaajalle, joka ajaa asiakaskäyntejä omalla autolla, ja toiminimiyrittäjälle, joka haluaa työajot oikein verotukseen. Lopputulos on korvaus, joka kestää myös verottajan tarkastuksen.
Tarkka laskeminen hyödyttää kahdella tavalla. Rahaa ei jää saamatta, eikä myöhemmin tule selvitettävää. Arviolta laskettu summa voi olla liian pieni tai liian suuri, ja kumpikin on huono vaihtoehto.
Mikä ajo kerryttää kilometrikorvausta
Ennen laskemista pitää tietää, mitkä ajot ovat työajoja. Työajo on ajo, joka tehdään työn tai yritystoiminnan takia tilapäiseen työpaikkaan: asiakkaalle, työmaalle, tavarantoimittajalle tai koulutukseen. Yksityisajot, kuten kauppareissut, mökkimatkat ja lasten kuljetukset, eivät kerrytä kilometrikorvausta.
Yleisin väärinkäsitys koskee kodin ja vakituisen työpaikan välistä matkaa. Työmatka kotoa omaan toimipisteeseen ei ole työajoa, vaikka auto olisi muuten jatkuvasti työkäytössä. Siitä ei makseta verovapaata kilometrikorvausta. Se kuuluu palkansaajan matkakuluvähennykseen, jolla on omat ehtonsa ja omavastuunsa.
Rajatapauksia on useita. Kun ajo alkaa kotoa ja menee suoraan asiakkaalle, koko matka on yleensä työajoa. Jos reitti kulkee oman toimipisteen kautta, osa matkasta voi olla tavallista työmatkaa. Pitkäkestoinen työmaa voi tietyissä tilanteissa muuttua tilapäisestä työpaikasta vakituiseksi. Silloin kannattaa tarkistaa ajantasainen ohje vero.fi:stä tai kysyä kirjanpitäjältä.
Kilometrikorvauksen laskeminen vaihe vaiheelta
Kokenut kirjanpitäjä aloittaa aina ajopäiväkirjasta eikä laskimesta. Ilman ajokohtaisia merkintöjä laskemisella ei ole pohjaa. Työvaiheet ovat seuraavat:
1. Kirjaa jokaisesta ajosta päivämäärä, matkamittarin lukema ajon alussa ja lopussa, lähtö- ja määräpaikka sekä ajon tarkoitus tai asiakas.
2. Merkitse jokainen ajo joko työajoksi tai yksityisajoksi.
3. Laske ajon pituus mittarilukemien erotuksena.
4. Laske jakson tai vuoden työajokilometrit yhteen.
5. Kerro summa kyseisen vuoden verovapaalla kilometrikorvauksella.
Esimerkki: asiakas on 40 kilometrin päässä. Lähtiessä matkamittari näyttää 84 312 ja kotiin palatessa 84 392. Ajo on siis 80 km, ja 80 km × 0,55 € = 44 € kilometrikorvausta vuonna 2026.
Kuukauden tasolla luvut kasvavat nopeasti. Tamperelainen sähköasentaja, joka ajaa omalla autollaan työmaita Pirkanmaalla, voi kerätä kuukaudessa esimerkiksi 1 840 työkilometriä. Se tekee 1 840 × 0,55 € = 1 012 €. Jos osa kilometreistä jää kirjaamatta, rahaa jää saamatta.
Ajoreitti merkitään erikseen silloin, kun se poikkeaa suorasta reitistä. Jos matka Helsingistä Lahteen kulkee tietyömaan takia kiertotietä ja ajo on tavallista 20 km pidempi, lyhyt maininta selittää eron. Ilman sitä kilometrimäärä näyttää tarkastajan silmissä paisutellulta.
Verohallinnon päätöksessä on perusmäärän lisäksi korotuksia esimerkiksi perävaunun vetämisestä tai raskaan kuorman kuljettamisesta. Niitä ei pidä arvata. Tarkista oikeat määrät kyseisen vuoden päätöksestä vero.fi:stä ennen kuin lisäät niitä laskelmaan.
Vuosi ratkaisee summan
Kilometrikorvauksen määrä vahvistetaan vuosittain. Vuonna 2025 summa oli 0,59 € kilometriltä, ja vuonna 2026 se laski 0,55 euroon. Lasku on harvinainen, joten vanhoja taulukoita kannattaa tarkkailla.
Vuodenvaihteen yli tehdyt ajot lasketaan sen vuoden määrällä, jona ajo tehtiin. Jos Excel-pohjaan on tallennettu 0,59 € kiinteäksi kertoimeksi, se tuottaa vuoden 2026 ajoista liian suuren korvauksen. Työnantajalle tämä tarkoittaa, että ylittävä osa on veronalaista palkkaa.
Palkansaaja, toiminimi ja osakeyhtiö laskevat eri tavalla
Palkansaaja toimittaa ajopäiväkirjan tai matkalaskun työnantajalle, joka maksaa verovapaan kilometrikorvauksen. Jos työnantaja maksaa verovapaata määrää vähemmän, erotuksen voi tietyin edellytyksin vähentää omassa verotuksessa. Tarkista ehdot vero.fi:stä.
Toiminimiyrittäjä ei maksa kilometrikorvausta itselleen. Kun yksityisautoa käytetään yrityksen ajoihin, työajot otetaan huomioon yrityksen verotuksessa kuluna, ja ajopäiväkirja on tämän vähennyksen tosite. Jos auto on merkitty yrityksen omaisuuteen, laskenta tehdään toisin: vähennetään todelliset auton kulut ja yksityisajot käsitellään erikseen. Silloin työajojen osuus on keskeinen luku.
Osakeyhtiön osakas on yhtiön palveluksessa, joten yhtiö voi maksaa hänelle verovapaata kilometrikorvausta samoin perustein kuin muillekin työntekijöille. Ajopäiväkirjan merkitys korostuu, koska verotarkastuksessa osakkaalle maksettuja korvauksia tarkastellaan tavallista tarkemmin.
Autoetua käyttävä työntekijä ajaa työnantajan autoa, eikä siitä makseta oman auton kilometrikorvausta. Ajopäiväkirjaa voidaan silti tarvita, jos esimerkiksi halutaan osoittaa, että yksityisajoja on vähän, tai jos autoetu lasketaan kilometrien perusteella.
Yleisimmät virheet laskelmissa
Ensimmäinen virhe on jälkikäteen täytetty ajopäiväkirja. Kalenterin ja muistin perusteella vuoden lopussa kirjoitettu lista ei yleensä riitä verotarkastuksessa. Kilometrit ovat silloin pyöristettyjä, ja mittarilukemat eivät täsmää huoltokuitteihin tai katsastustodistukseen.
Toinen virhe on kotimatkojen kirjaaminen työajoiksi. Jos auton omistaja ajaa joka päivä kotoa Espoosta toimistolle Helsinkiin ja kirjaa matkat työajoiksi, vuodessa kertyy tuhansia kilometrejä korvausta, joka ei ole verovapaata.
Kolmas virhe on mittarilukemien puuttuminen kokonaan. Pelkkä ”Oulu–Kempele, 30 km” ei näytä, miten ajot liittyvät toisiinsa. Kun peräkkäisten ajojen lukemat jatkuvat katkeamatta, aukot näkyvät heti – samoin se, että yksityisajot on kirjattu rehellisesti.
Paperi, Excel vai sähköinen ajopäiväkirja
Paperinen ajopäiväkirja maksaa kaupassa noin 3-12 €, eikä se vaadi laitteita. Laskenta jää kuitenkin käyttäjälle, ja vuoden lopussa vihko pitää laskea käsin rivi riviltä. Excel-pohja laskee summat, mutta solujen sisältöä voi muuttaa jälkikäteen huomaamatta, ja kertoimet pitää päivittää itse.
Sähköinen ajopäiväkirja, kuten Ajopäiväkirja.fi, laskee kilometrit, työajojen osuuden ja korvauksen automaattisesti, ja jokaisesta kirjauksesta säilyy muutoshistoria. Kirjaus tehdään käsin, koska palvelu ei käytä GPS-seurantaa, mutta se onnistuu puhelimella heti ajon jälkeen. Tarkemmat ohjeet merkinnöistä löytyvät artikkelista mitä ajopäiväkirjaan pitää merkitä jokaisesta ajosta.
Muodosta riippumatta ajopäiväkirja on tosite. Kirjanpitovelvollinen säilyttää tositteet kirjanpitolain mukaan kuusi vuotta sen vuoden lopusta, jona tilikausi päättyi.
UKK
Paljonko kilometrikorvaus on vuonna 2026?
Oman auton verovapaa kilometrikorvaus on vuonna 2026 0,55 € kilometriltä. Vuonna 2025 se oli 0,59 €. Lisäkorotukset ja muiden kulkuneuvojen määrät löytyvät Verohallinnon vuosittaisesta päätöksestä.
Saako kilometrikorvausta matkasta kotoa työpaikalle?
Ei saa, jos kyse on vakituisesta työpaikasta. Matka kuuluu matkakuluvähennykseen. Kotoa suoraan tilapäiseen työpaikkaan, kuten asiakkaalle, ajettu matka on yleensä työajoa.
Riittääkö, että ajopäiväkirjaan merkitään vain kilometrit?
Ei yleensä riitä. Jokaisesta ajosta merkitään päivämäärä, mittarilukemat alussa ja lopussa, lähtö- ja määräpaikka sekä ajon tarkoitus. Ilman näitä tietoja korvauksen perusteita on vaikea osoittaa.
Viimeinen vinkki ennen vuoden vaihdetta
Kilometrikorvauksen laskeminen ei ole vaikeaa, kun pohjatyö on tehty: jokainen työajo on kirjattu heti, kotimatkat on rajattu pois ja kertoimena on oikean vuoden määrä. Jos joulukuussa huomaat aukkoja, täydennä ne todellisten tietojen perusteella, älä arvaamalla. Lisää tietoa kilometrikorvauksesta ja työajoista on muissa artikkeleissa. Kun tilanne on epäselvä, tarkista ajantasainen ohje vero.fi:stä tai kysy omalta kirjanpitäjältä.