Toiminimen auton käyttö ja työajojen vähentäminen verotuksessa askarruttaa lähes jokaista yksinyrittäjää, joka ajaa samalla autolla sekä asiakkaille että kauppaan. Lyhyt vastaus: työajot saa vähentää, mutta vähennyksen tapa riippuu siitä, onko auto yrityksen vai yrittäjän yksityisomaisuutta, ja kummassakin tapauksessa työajot pitää pystyä osoittamaan. Tässä artikkelissa käydään läpi molemmat mallit, laskuesimerkki vuoden 2026 kilometrikorvauksella ja tavallisimmat virheet, joihin verotarkastuksessa tartutaan.
Yrityksen auto vai yksityinen auto – kaikki lähtee tästä
Toiminimen verotuksessa auto on joko elinkeinotoiminnan käyttöomaisuutta tai yrittäjän yksityisomaisuutta. Raja kulkee Verohallinnon ohjeistuksessa käytännössä siinä, käytetäänkö autoa pääasiassa eli yli puolet ajoista yrityksen tarpeisiin. Kumpi tilanne on kyseessä, ratkaisee koko vähennyksen logiikan.
Kun auto on yrityksen omaisuutta, sen kaikki kulut kirjataan yrityksen kuluiksi: polttoaine, vakuutukset, huollot, renkaat, ajoneuvovero ja poistot. Yksityisajot vastaavasti oikaistaan pois, eli yrittäjän omaa käyttöä vastaava osuus kuluista käsitellään yksityisottona. Mitä enemmän yksityisajoa, sitä pienempi vähennys.
Kun auto on yksityisomaisuutta, yritys ei kanna auton kuluja lainkaan. Sen sijaan työajoista syntyneet kulut vähennetään yrityksen verotuksessa, ja vähennys lasketaan yleensä Verohallinnon vahvistaman verovapaan kilometrikorvauksen mukaan. Tämä on pienen toiminimen tavallisin malli, koska se on kirjanpidollisesti kevyt.
Toiminimiyrittäjä ei maksa kilometrikorvausta itselleen
Yleinen väärinkäsitys on, että toiminimen haltija ”maksaa itselleen kilometrikorvausta” samaan tapaan kuin työnantaja palkansaajalle. Näin ei ole. Toiminimi ja yrittäjä ovat verotuksessa sama henkilö, joten mitään palkansaajalle maksettavan korvauksen kaltaista verovapaata etua ei synny.
Kirjanpidossa työajot kirjataan yrityksen kuluksi, jonka vastapuolena on yksityissijoitus: yrittäjä on käyttänyt omaa autoaan yrityksen hyväksi. Tositteena toimii ajopäiväkirja tai siitä koottu yhteenveto. Rahan ei tarvitse siirtyä tililtä toiselle, vaikka moni tilitoimisto suosittelee sitä selkeyden vuoksi.
Osakeyhtiössä asetelma on toinen. Osakeyhtiö voi maksaa osakkaalleen verovapaan kilometrikorvauksen kuten muillekin työntekijöille, ja se on yhtiölle vähennyskelpoinen kulu. Yhtiömuodon vaihtaminen muuttaa siis myös autoasiat.
Laskuesimerkki: työajojen vähennys vuonna 2026
Otetaan tavallinen tilanne. Tamperelainen sähköasentaja toimii toiminimellä ja ajaa omalla, yksityisomaisuutena pidetyllä autollaan. Vuoden aikana mittariin kertyy 22 000 km, josta ajopäiväkirjan mukaan 8 400 km on työajoa asiakaskohteisiin ja tukkuliikkeeseen.
Verovapaa kilometrikorvaus 2026 on 55 senttiä kilometriltä. Vähennys on siis 8 400 km × 0,55 € = 4 620 €. Vuonna 2025 sama kilometrimäärä olisi tuottanut 59 sentin korvauksella 4 956 €. Lasku on harvinainen, sillä korvaus on yleensä noussut tai pysynyt ennallaan, joten vanhaa taulukkoa ei kannata kopioida suoraan uudelle vuodelle.
Yksittäinen ajo lasketaan samalla tavalla: 40 kilometrin päässä oleva asiakaskäynti edestakaisin on 80 km, ja 80 km × 0,55 € = 44 €. Tarkemmat vaiheet löytyvät oppaasta kilometrikorvauksen laskeminen työajoista askel askeleelta.
Esimerkissä työajojen osuus on noin 38 %, joten auto pysyy perustellusti yksityisomaisuutena. Jos osuus nousisi selvästi yli puolen, kannattaisi kirjanpitäjän kanssa harkita, kuuluuko auto siirtää yrityksen käyttöomaisuuteen.
Mikä lasketaan työajoksi ja mikä ei
Työajo on ajo, joka tehdään yrityksen toiminnan vuoksi: asiakaskäynnit, työmaat, tarvikehankinnat, pankki- ja postiasiat, koulutukset. Yksityisajo on kaikkea muuta, myös lomamatkat ja lasten kuljetukset harrastuksiin, vaikka matkalla piipahtaisi rautakaupassa.
Kodin ja vakituisen työpaikan välinen matka ei ole työajoa. Jos yrittäjällä on vuokrattu verstas Hervannassa, kotoa verstaalle ajaminen kuuluu matkakuluvähennyksen piiriin eikä työajojen vähennykseen. Aiheesta on oma artikkelinsa: kodin ja työpaikan välinen matka ei ole työajoa.
Rajatapauksia riittää. Jos yrittäjän ainoa toimipaikka on kotona ja työ tehdään asiakkaiden luona, kotoa asiakkaalle ajettu matka on yleensä työajoa. Jos taas verstaalta lähdetään asiakkaalle ja palataan kotiin, vain osa matkasta on työajoa. Epäselvissä tilanteissa kannattaa lukea Verohallinnon ajantasainen ohje vero.fi:stä tai kysyä omalta kirjanpitäjältä.
Ajopäiväkirja on vähennyksen perusta
Laki ei käske pitämään ajopäiväkirjaa tietyssä muodossa, mutta käytännössä se on ainoa uskottava tapa osoittaa työajojen määrä. Ilman sitä Verohallinto voi arvioida työajojen ja yksityisajojen suhteen itse, eikä arvio yleensä suosi yrittäjää.
Jokaisesta ajosta merkitään ainakin seuraavat tiedot:
– ajon päivämäärä sekä matkamittarin lukema ajon alussa ja lopussa
– ajon pituus kilometreinä
– lähtö- ja määräpaikka sekä reitti, jos se poikkeaa suorasta
– ajon tarkoitus tai asiakas
– tieto siitä, onko kyseessä työajo vai yksityisajo
Yksityiskohtaisempi erittely on artikkelissa mitä ajopäiväkirjaan pitää merkitä jokaisesta ajosta. Tositteet ja ajopäiväkirja säilytetään kirjanpitolain mukaan kuusi vuotta sen vuoden lopusta, jona tilikausi on päättynyt.
Yleisimmät virheet verotarkastuksessa
Ensimmäinen virhe on jälkikäteen täytetty ajopäiväkirja. Joulukuussa kalenterin ja muistin perusteella kirjoitettu vuosi näkyy usein heti: jokainen ajo on tasan 50 tai 100 km, mittarilukemat eivät täsmää huoltokuitteihin, ja ajoja on merkitty päiville, jolloin auto oli korjaamolla. Arvioimalla koottu kirjanpito ei yleensä riitä tarkastuksessa.
Toinen virhe on yksityisajojen kirjaamatta jättäminen. Jos yrityksen autolla on ajopäiväkirjan mukaan ajettu vain työajoja, mutta mittari näyttää vuodessa 10 000 km enemmän, ero tulkitaan yksityisajoksi. Kun kaikki ajot kirjataan, kokonaisuus täsmää ja selitykset ovat valmiina.
Kolmas virhe on väärän vuoden kilometrikorvaus. Vuonna 2026 tehdyt ajot lasketaan 55 sentillä, ei edellisvuoden 59 sentillä. Ero kasvaa nopeasti: 10 000 km:n kohdalla se on 400 €.
Paperi, Excel vai sähköinen ajopäiväkirja
Paperinen ajopäiväkirja on yksinkertainen. Vihko maksaa kaupassa noin 3-12 €, se mahtuu hansikaslokeroon eikä vaadi akkua. Heikkoutena on laskenta, joka tehdään käsin, ja se, että kadonnut vihko vie koko vuoden tositteet mukanaan.
Excel- tai PDF-pohja helpottaa summaamista, mutta taulukkoon tehdyt muutokset eivät jätä jälkeä. Tarkastaja ei näe, onko rivi kirjoitettu ajopäivänä vai maaliskuussa jälkikäteen.
Sähköinen ajopäiväkirja, kuten Ajopäiväkirja.fi, laskee kilometrit, työajojen osuuden ja kilometrikorvauksen automaattisesti, ja jokaisesta kirjauksesta säilyy muutoshistoria. Kirjaus tehdään käsin ilman GPS-seurantaa, joten tottumus merkitä ajo heti auton pysähdyttyä on tärkein yksittäinen asia, valitsi minkä tahansa muodon.
UKK
Voiko toiminimen auton kaikki kulut vähentää, jos ajopäiväkirjaa ei ole pidetty?
Ei yleensä. Jos auto on yrityksen omaisuutta, yksityisajot pitää oikaista pois, ja ilman ajopäiväkirjaa Verohallinto voi arvioida niiden määrän itse. Yksityisessä autossa vähennyksen määrä perustuu suoraan dokumentoituihin työajoihin.
Millä summalla työajot vähennetään vuonna 2026?
Yksityisomaisuutena olevan auton työajot vähennetään yleensä verovapaan kilometrikorvauksen mukaan, joka on vuonna 2026 55 senttiä kilometriltä. Ajantasainen päätös kannattaa tarkistaa vero.fi:stä.
Onko kotoa asiakkaalle ajettu matka työajoa?
Usein on, jos yrittäjällä ei ole erillistä vakituista toimipaikkaa. Jos yrityksellä on oma toimitila, kodin ja toimitilan välinen matka kuuluu matkakuluvähennykseen.
Viimeinen käytännön vinkki
Päätä ensin kirjanpitäjän kanssa, onko auto yrityksen vai yksityinen, ja pidä siitä lähtien ajopäiväkirjaa jokaisesta ajosta. Kirjaa myös yksityisajot ja vertaa mittarilukemaa kerran kuukaudessa huoltokuittiin tai tankkauskuittiin. Tilitoimisto tarvitsee vuoden lopussa vain kaksi lukua, kokonaiskilometrit ja työajot, ja hyvin pidetyn ajopäiväkirjan ansiosta kumpikin kestää verotarkastuksen.