Osakeyhtiön osakas, joka ajaa yhtiön asioita omalla autollaan, voi saada matkoista verovapaata kilometrikorvausta. Osakeyhtiön osakkaan kilometrikorvaus on käytännössä yksi yleisimmistä tavoista siirtää rahaa yhtiöstä omistajalle verotta, ja siksi Verohallinto katsoo sitä tarkasti. Korvaus on täysin laillinen, kunhan jokainen korvattu kilometri löytyy ajopäiväkirjasta ja matka on todella tehty yhtiön lukuun.
Tämä artikkeli on kirjoitettu pienen osakeyhtiön omistajalle, joka toimii yhtiössään itse ja haluaa tietää, mitä korvauksen maksaminen vaatii, miten se lasketaan ja missä kohdissa verotarkastuksessa tavallisesti tulee ongelmia.
Miksi osakeyhtiö voi maksaa korvauksen, mutta toiminimi ei
Osakeyhtiö on omistajastaan erillinen oikeushenkilö. Kun osakas käyttää omaa autoaan yhtiön työtehtäviin, yhtiö korvaa hänelle auton käytöstä aiheutuneet kulut samalla tavalla kuin kenelle tahansa työntekijälle. Korvaus on yhtiölle vähennyskelpoinen kulu, ja osakkaalle se on verovapaata tuloa, kun se maksetaan enintään Verohallinnon vahvistaman määrän mukaan.
Toiminimiyrittäjä ei voi maksaa korvausta itselleen, koska yrittäjä ja yritys ovat verotuksessa sama henkilö. Toiminimellä työajot huomioidaan yrityksen verotuksessa vähennyksenä. Tämä ero sekoittuu usein, kun yrittäjä vaihtaa toiminimestä osakeyhtiöön ja jatkaa vanhoilla tavoillaan.
Korvauksen edellytys on, että osakas työskentelee yhtiössä, esimerkiksi toimitusjohtajana, hallituksen jäsenenä tai työsuhteessa. Palkan nostaminen ei yleensä ole ehto. Jos henkilö on pelkkä sijoittajaosakas eikä tee yhtiölle mitään työtä, hänelle maksettu ”kilometrikorvaus” voi verotuksessa muuttua peitellyksi osingoksi.
Kilometrikorvaus 2026 ja laskuesimerkki
Vuonna 2026 oman auton verovapaa kilometrikorvaus on 0,55 euroa kilometriltä. Vuonna 2025 summa oli 59 senttiä, joten määrä laski. Tämä on harvinaista, ja moni yhtiö on maksanut alkuvuoden matkalaskuja vielä vanhalla taksalla. Ylittävä osa on veronalaista palkkaa, josta olisi pitänyt toimittaa ennakonpidätys ja maksaa työnantajamaksut.
Tamperelainen IT-konsultti, joka omistaa yhtiönsä kokonaan, ajaa asiakkaan luo Hämeenlinnaan kaksi kertaa viikossa. Yhteen suuntaan matkaa on noin 80 km, joten edestakainen käynti on 160 km. 160 km × 0,55 € = 88 € käyntiä kohden. Kuukaudessa kertyy noin 1 280 km, ja korvausta 704 €. Vuodessa kyse on helposti 6 000-8 000 eurosta, ja tämän kokoista summaa verotarkastaja ei ohita katsomatta.
Tarkemman laskentamallin osa-ajoineen ja mahdollisine lisäkorvauksineen löydät oppaasta kilometrikorvauksen laskeminen työajoista askel askeleelta. Lisäkorvausten määrät tarkistetaan aina kyseisen vuoden Verohallinnon päätöksestä.
Mitä matkalaskuun ja ajopäiväkirjaan kirjataan
Kilometrikorvaus maksetaan matkalaskua vastaan, ja ajopäiväkirja on matkalaskun liite. Tilitoimiston kirjanpitäjä katsoo ensimmäiseksi, että jokainen laskulla oleva kilometri löytyy ajopäiväkirjasta. Jokaisesta ajosta merkitään vähintään:
Päivämäärä ja matkamittarin lukema ajon alussa ja lopussa
Lähtö- ja määräpaikka sekä reitti, jos se poikkeaa suorimmasta
Ajon pituus kilometreinä
Ajon tarkoitus, esimerkiksi asiakkaan nimi tai tapahtuma
Korvauksen peruste eli käytetty kilometritaksa
Ajon tarkoitukseksi ei riitä ”asiakaskäynti” tai ”työajo”. Merkintä ”Asiakas Oy, Hämeenlinna, palaveri järjestelmäpäivityksestä” kertoo tarkastajalle heti, miksi matka tehtiin. Tarkempi lista löytyy artikkelista mitä ajopäiväkirjaan pitää merkitä jokaisesta ajosta.
Myytti: matka yhtiön toimistolle on työajoa
Yleinen väärinkäsitys on, että omistaja voi laskuttaa yhtiöltään matkat kotoa yhtiön toimitiloihin, koska ”ajan omaan yritykseeni”. Ei voi. Kodin ja vakituisen työpaikan välinen matka on verotuksessa aina yksityinen matka, myös osakkaalle. Siitä ei makseta verovapaata kilometrikorvausta, vaan kustannukset huomioidaan henkilön omassa verotuksessa matkakuluvähennyksenä.
Jos osakas ajaa aamulla kotoa suoraan asiakkaalle ja sieltä toimistolle, tilanne on toinen: tällöin työmatkaa voi olla osa ajosta. Rajatapauksia ovat myös ne, joilla ei ole vakituista työpaikkaa lainkaan, kuten vaihtuvissa kohteissa työskentelevät rakennusalan yrittäjät. Näissä on syytä lukea Verohallinnon ohje vero.fi:stä tai kysyä kirjanpitäjältä. Aiheesta on oma artikkelinsa: kodin ja työpaikan välinen matka ei ole työajoa.
Yleisimmät virheet verotarkastuksessa
Jälkikäteen arvioitu ajopäiväkirja. Joulukuussa kalenterin ja muistin pohjalta koottu ajopäiväkirja paljastuu helposti. Kilometrit ovat pyöreitä, ajot jakautuvat epäluonnollisen tasaisesti, eivätkä merkinnät täsmää huoltolaskujen tai katsastuksen mittarilukemiin. Tällaisen kirjanpidon perusteella maksetut korvaukset voidaan katsoa palkaksi tai peitellyksi osingoksi, ja päälle voi tulla veronkorotus.
Kiinteä kuukausikorvaus. ”500 euroa kuussa autokuluihin” ilman ajokohtaisia merkintöjä ei ole verovapaata kilometrikorvausta. Se on palkkaa.
Kaksinkertainen korvaus. Kilometrikorvaus kattaa kaikki auton käytön kulut: polttoaineen, vakuutukset, huollot ja arvonalenemisen. Jos yhtiö maksaa korvauksen lisäksi myös tankkauksia tai renkaanvaihtoja osakkaan omaan autoon, kuluja korvataan kahteen kertaan.
Myös auton omistus kannattaa tarkistaa. Jos auto on yhtiön nimissä, kilometrikorvausta ei makseta lainkaan, vaan osakkaalle syntyy autoetu, ja yksityisajot vaikuttavat edun laskentaan.
Paperi, Excel vai sähköinen ajopäiväkirja
Paperivihko maksaa kirjakaupassa noin 3-12 €, ja se on hyväksyttävä, jos merkinnät tehdään ajon yhteydessä. Ongelma on yhteenlaskeminen vuoden lopussa ja se, että vihko on helppo hukata autosta. Excel-pohja hoitaa laskennan, mutta tiedostoa voi muokata jälkikäteen jälkiä jättämättä, mikä heikentää sen todistusvoimaa.
Sähköinen ajopäiväkirja, kuten Ajopäiväkirja.fi, laskee kilometrit ja korvaukset automaattisesti ja säilyttää muutoshistorian, jolloin alkuperäiset merkinnät ovat todennettavissa. Kirjaus tehdään käsin ajon jälkeen, ja vuoden raportin saa PDF- tai Excel-muodossa kirjanpitäjälle. Kokenut yrittäjä kirjaa ajon heti autoon palatessaan, koska kymmenen sekunnin kirjaus on helpompi kuin tunnin selvitys kuukauden päästä.
Ajopäiväkirja ja matkalaskut ovat kirjanpidon tositteita. Kirjanpitolain mukaan ne säilytetään kuusi vuotta sen vuoden lopusta, jona tilikausi päättyi. Tilikauden 2026 aineisto pitää siis säilyttää vuoden 2032 loppuun.
UKK
Voiko osakkaalle maksaa kilometrikorvausta, vaikka hän ei nosta palkkaa?
Yleensä kyllä, jos osakas tekee yhtiölle työtä, esimerkiksi toimitusjohtajana tai hallituksen jäsenenä, ja matka tehdään yhtiön lukuun. Pelkälle sijoittajaosakkaalle maksettu korvaus voi tulla verotetuksi peiteltynä osinkona.
Pitääkö verovapaa kilometrikorvaus ilmoittaa tulorekisteriin?
Kyllä. Yhtiö ilmoittaa maksamansa verovapaat kilometrikorvaukset tulorekisteriin, vaikka niistä ei makseta veroa. Kirjanpitäjä tai tilitoimisto hoitaa ilmoituksen tavallisesti palkanlaskennan yhteydessä.
Mitä tapahtuu, jos ajopäiväkirjaa ei ole?
Ilman ajopäiväkirjaa korvauksen verovapautta ei voi osoittaa. Verohallinto voi katsoa maksetut summat osakkaan veronalaiseksi tuloksi ja määrätä lisäksi veronkorotuksen.
Yhteenveto ja viimeinen vinkki
Osakeyhtiön osakkaan kilometrikorvaus on verovapaa, kun osakas tekee yhtiölle työtä, matka on todellinen työmatka, korvaus on enintään 0,55 €/km vuonna 2026 ja jokainen kilometri on kirjattu ajopäiväkirjaan ajon yhteydessä. Kotoa yhtiön toimistolle ajettu matka ei ole työajoa, eikä samoja autokuluja saa korvata kahteen kertaan.
Käytännön vinkiksi: vertaa ajopäiväkirjan mittarilukemia kerran vuodessa huolto- ja katsastuslaskuihin. Jos luvut täsmäävät, kirjanpitosi kestää todennäköisesti myös verotarkastuksen. Tarkista epäselvissä tilanteissa ajantasainen ohje vero.fi:stä tai omalta kirjanpitäjältäsi.